Arki lähtee rullaamaan

Kun kesäloma kääntyy lopuilleen, alkaa niin lasta kuin vanhempiakin jännittää – ihan kohta pitää mennä takaisin päiväkotiin. Äiti käy läpi vaate- ja kenkävarastoa huomaten kauhukseen, että kaikki on taas jäänyt pieneksi. Ei muuta kuin kauppaan pienen kanssa ja kappas, sieltä löytyvät uudet iloisenväriset kumisaappaat ja mieleiset lenkkaritkin. Isä ottaa astetta rauhallisemmin. Palautellaan mieliin TouGon käyttöä ja koska niitä hoitoaikoja pitikään muistaa varata. Lelupäiviä ei nyt koronan takia pidetä, mutta unilelu täytyy valita. Pieni hakee tomerasti kirahvinsa, joka oli hoidossa edellisenkin toimintakauden.

Hoitokassia pakataan koko perheen voimin. Pienen mielialat vaihtelevat. Yhtenä päivänä hän ei halua kuulla puhuttavankaan hoidosta, koska kesälomanhan pitäisi jatkua ikuisesti. Toisena päivänä jo mietitään, koska oikein pääsee katsomaan, onko siellä ne tutut lelut odottamassa ja olisiko tullut uusia leikkikavereita. Vanhemmat hieman murehtivat kasvattajien vaihtumista: yksi ihana hoitaja lähti opiskelemaan ja toinen muutti eri paikkakunnalle. Onkohan siellä vastassa enää ketään tuttua?

Ja sitten koittaa SE aamu. Isä lähtee aikaisin töihin ja toivottaa lapselle hyvää hoitopäivää. Äiti tarkistaa kymmenennen kerran hoitokassin sisällön. Onhan kaikki ihan varmasti mukana? Pieni ei halua lähteä.

Lopulta äiti ja lapsi ovat kuitenkin matkalla kohti päiväkotia. Päiväkodin piha näyttää ihan samalta kuin ennen lomaakin. Pieni tuumii jo, että pääsisiköhän sitä kohta keinumaan. Hymyileväinen aikuinen lähestyy ja toivottaa huomenta. Äiti ja pieni eivät tunne häntä, mutta hän esittäytyy molemmille. Aikuinen tulee näyttämään, missä on uusi lokeropaikka. Ai että, siinähän lukee jo nimi valmiina!

Äiti purkaa kantamuksiaan huojentuneena ja aikuinen jututtaa pientä, joka nyhjää äidin kyljessä kiinni. Aikuinen ottaa vaippapaketin ja lupaa viedä sen paikoilleen. Äiti ja lapsi käyvät yhdessä käsipesulla. Sitten on lähtöhalin ja -suukon aika. Viimeiset heipat ja äiti lähtee. Pienen alahuuli nykii, mutta aikuinen tulee viereen ja ottaa syliin. Yhdessä mennään katsomaan, keitäs tänä aamuna onkaan paikalla. Pieni näkee aamupalapöydässä tutun lapsen ja häntä alkaa hymyilyttämään. Puuron jälkeen hän pääsee leikkimään niin vanhojen kuin uusienkin kavereiden kanssa.

Ensimmäisenä päiväkotipäivänä askarrellaan siili.

Töissä äiti ja isä vilkaisevat välillä puhelintaan. Onkohan lapsella kaikki hyvin? Äkkiä tulee ilmoitus uudesta TouGo-viestistä. Päiväkodilta tulee kuva, jossa pieni hymyilee aurinkoisesti leikkijunien äärellä. Tulee myös viesti, jossa kerrotaan, että lapsella on ollut kiva aamupäivä ja lounaskin maistui. Juuri nyt hän on unilla Torkkulassa kirahvi kainalossaan.

Iltapäivällä isä tulee hakemaan lapsen kotiin. Pieni on juuri keinumassa ja nyt siellä on tuttu aikuinen keinuttamassa. Pieni ilahtuu isän näkemisestä, mutta ilmoittaa, että vielä pitää saada keinua. Niinpä isä kuuntelee päivän kuulumiset. Tänään oli luettu satua siilistä ja askarreltu omat siilit. Pieni oli saanut kokeilla itse leikata saksilla ja sekös vasta oli ollut jännittävää. Huomenna on sitten luvassa metsäretki ja mustikkamaalausta. Pieni on lopulta valmis siirtymään isän syliin. Heilutetaan iloiset heipat aikuiselle ja mennään kotiin.

Illalla koko perhe on melko väsynyt, mutta huojentunut. Tästä se arki lähtee taas rullaamaan. Pieni nukahtaa tyytyväisenä omaan vuoteeseensa, nalle kainalossa ja näkee jo unta seuraavan päivän seikkailuista.

Kirjoittaja Paula Murtomäki on Touhula Otsontähden ja Merihevosen johtaja sekä kolme lapsen äiti.