Kun Touhulan tädit puuhun kiipesi – TyHy-päivästä boostia arkeen!

Hupitiimimme – olemme luonnollisesti nimenneet keskuudestamme muutaman hengen tiimin näitä yhteisiä tempauksia suunnittelemaan – oli miettinyt valmiiksi muutaman vaihtoehdon, joista meidän Touhula Hyvinkään työntekijät äänestivät työhyvinvointipäivän aktiviteetiksi kiipeilyn SeikkailuSveitsissä. Hintakin saatiin neuvoteltua passeliksi, joten suunnitelma lyötiin lukkoon. Aiempina vuosina olemme muun muassa pelanneet kuplafutista, paenneet vankilasta (pakohuonepelin muodossa) sekä risteilleet Suomenlahdella. Arvelimme, ettei SeikkailuSveitsi ainakaan hurjempaa touhua voisi olla.

Lopultakin koitti se perjantai, jolle olimme TyHy-illan sopineet jo monta kuukautta aikaisemmin. Kukin tahollaan olimme olleet töissä koko päivän, mutta vielä virtaa riitti pienelle seikkailulle aurinkoisessa kevätillassa.

Mukavien ohjaajien opastuksella saimme valjaat yllemme. Kypärä päähän ja pieni käytännön opastus laitteiden saloihin, jotta homma pysyy turvallisena. Jatkuvasti puhua pulputtava joukkomme oli kerrankin vakavana ja hiljaa, kun ohjaaja näytti, kuinka turvavaljaiden kanssa radalla toimitaan. Itse olen yleensä se, joka säntää kohti haasteita innokkaana kuin ajokoira pupun perään. Tällä kertaa en, sillä sen verran kovasti minua jännitti.

Toisiamme tsempaten kiipesimme mäntyjen väliin rakennetuille tasoille ja viritimme ”smartit” vaijereihin. Vielä viimeinen tarkistus, että laitteet olivat turvallisesti kiinni, ja pian tasapainoiltiinkin koivet tutisten vaijereilla. Rata radalta varmuus kuitenkin kasvoi, eikä pelottanut enää – ainakaan ihan niin paljon kuin aikaisemmin. Sisäiset Tarzanimme heräsivät ja huutelimme toisillemme kannustuksia ja kehuja mäntyjen välisiä ratoja pitkin.

Radalla ei ehtinyt arkisia murheita murehtimaan, vaan eteneminen vaati tiukkaa keskittymistä. Aika vilahti nopeasti ja siksipä monella jäikin monta rataa sekä 500 metrin vaijeriliuku
odottelemaan seuraavaa kiipeilykertaa.

Kiipeilyn jälkeen meille oli järjestetty vielä pieni kisailu seitsenottelun muodossa. Lajeiksi oli valikoitunut mukavia tehtäviä käpytornin rakennuksesta ritsalla ammuntaan. Matka jatkui nälkäisten seikkailijoiden siirryttyä ravintolaan syömään ja lämpimästä kevätillasta nauttimaan kukin tavallaan.

Yhteen hiileen meillä puhkutaan toki arjessakin, mutta tällaiset pikkuiset yhteiset tempaukset työpaikan ulkopuolella piristävät, tuottavat iloa ja lujittavat tiimihenkeä entisestään. Arvostan suuresti sitä, että työnantaja tarjoaa meille mukavan summan virkistystoimintaan ja vapauden valita, mitä rahoilla teemme. Me varmasti jatkamme erilaisten hauskojen yhteisten tempausten järjestämistä ja ylitämme itsemme vielä monet kerrat uusien haasteiden parissa, niin arjen aherruksessa kuin vapaa-ajallakin.

Marleena Pekkala
Lastenhoitaja ja työsuojeluvaltuutettu

Touhula Hyvinkää