Intoa leikkiin leikkiympäristöjen avulla
Touhula-päiväkodeissa ympäri Suomea on otettu käyttöön erilaisia ja vaihtuvia leikkiympäristöjä helpottamaan lasten leikkiin ryhtymistä sekä leikkien sijoittelua.
Lasten leikkejä suunniteltaessa itse leikkien ja lelujen lisäksi on tärkeää miettiä ympäristöä sekä millaiseen leikkiin ympäristö antaa mahdollisuudet. Touhula Kiillekujalla, Vaasassa, varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Lehtomäen ryhmässä on 2–4-vuotiaita lapsia, jotka ovat ottaneet innolla uudet leikkiympäristöt vastaan:
– Heti huomaa, että lapset ovat silmät kiiluen menossa leikkimään. Meillä on ollut lapsia, joille leikin aloittaminen on vaikeaa, mutta nyt hekin ovat saaneet uutta intoa leikkeihin. Toisessa ääripäässä ovat lapset, jotka ovat todella taitavia leikkijöitä. He nauttivat siitä, että pääsevät suoraan leikin keskelle ja voivat rakentaa sitä pidemmälle.
Kiillekujalla, Sorasten ryhmässä, on kolme huonetta, joihin on rakennettu erilaisia leikkitiloja. Uusien leikkitilojen ansiosta, esimerkiksi aiemmin hieman ankea ruokailutilakaan ei ole vain yhtä tarkoitusta varten.
Päiväkodeissa tiloja valmistellaan leikkiä varten, jolloin leikkiin ryhtyminen on helpompaa. Esimerkiksi lelut, kuten junarata ja eläimet asetellaan valmiiksi lapsia varten. Lapsilta myös kysellään millaisista leikeistä ja tiloista he itse tykkäisivät.
Uusien leikkiympäristöjen mahdollistamista leikeistä suosituimpia ovat Heidi Lehtomäen mukaan olleet autot sekä eläin- ja lääkärileikit. Kaikista suosituin on kuitenkin ollut kotileikki.
– Kotileikki on sekä tyttöjen että poikien ikuinen suosikki, Heidi kertoo.
Leikkiympäristöjen yhteydessä on käytössä leikkitaulut, joissa on jokaisen eri leikkipisteen kuva. Pisteiden lisäksi jokaisesta lapsesta on kuva, jonka lapsi voi asettaa haluamansa leikkipisteen kohdalle, näyttämään missä aikoo leikkiä. Jos leikkiä haluaa vaihtaa, voi laittaa kuvansa eri leikkipisteen kohdalle. Näin lapset keskittyvät aina yhteen leikkiin kerrallaan.
Uusien leikkiympäristöjen myötä päiväkodin arki onkin rauhoittunut ja leikit sujuvat ongelmitta ja ilman riitoja esimerkiksi lelujen jakamisesta.
– Päiväkodissa on ollut paljon rauhallisempaa. Lapset uppoutuvat leikkeihin ja jaksavat keskittyä. Kaikki ovat omissa pienryhmäleikeissä, eivätkä juokse ympäriinsä, Heidi Lehtomäki kuvaa.
Sen lisäksi että uudet ympäristöt ovat olleet lasten mieleen ja vaikuttaneet positiivisesti päiväkodin arkeen, Heidi Lehtomäki suosittelee leikkiympäristöjen käyttöä kotona, varsinkin jos lapsi ei tahtoisi leikkiä yksin ilman aikuisen seuraa.
– Tätähän voi yhtä hyvin käyttää kotona. Kun lapset ovat nukkumassa, niin voi laittaa leikkipisteen valmiiksi ja nostaa lelut esille niin, että lapsen on helpompi lähteä leikkiin mukaan. Kotonakin on varmaan paljon leluja, joten lapset saattavat unohtaa mitä leluja siellä on ja mitä kaikkea niistä voi keksiä.
Kiillekujalla on myös havaittu, että leikkitaulun käyttäminen on rikastuttanut kaveripiirejä, jolloin lapset eivät ole leikkineet aina samojen kavereiden kanssa. Tietyn leikkikaverin sijaan tärkeintä on itse leikin sisältö.
Lapsille suunnitelluissa ympäristöissä korostuukin muiden kanssa yhdessä tekeminen sekä muu oppiminen, kertoo päiväkodin johtaja Hanna Mäenpää.
– Leikeistä oppii sosiaalisia taitoja, kun eri ikäiset kaverit opettavat toisiaan. Kielikin kehittyy ja sanavarasto laajenee, kun aikuinen leikkii mukana ja nimeää asioita, värejä ja leluja. Aikuinen on myös havainnoimassa lasten leikkiä ja teemoja, joita leikissä esiintyy.