”Ruokahävikin seuranta lasten kanssa voi olla myös hauskaa!”

Hävikin vähentäminen on yksi merkittävistä ympäristövastuullisuuden toimista. Se nivoutuu tiiviisti myös taloudelliseen vastuullisuuteen. Varsinkin ruokahävikin vähentäminen onkin ollut Touhulassa yhtenä kantavana teemana viime vuosien ajan. Hävikin vähentämisen opettaminen lapsille on myös tärkeä osa ruokakasvatusta ja se lähtee jo ruokailutilanteista.

Meidän päiväkodissamme, Touhula TemppuVekarassa, Pirkkalassa, lautashävikkiä ja sen vaikutuksia järkevään ruokatilaukseen seurataan tiiviisti. Päiväkotiapulaiset ovat olleet tässä tärkeä apu, sillä he seuraavat syömättömän ruoan hävikkiä päivittäin punnitsemalla ja kirjaamalla määrät. Säännöllinen seuranta on esimerkiksi aamupuuron teossa tärkeä työväline, jotta osaamme arvioida keitettävän puuron määrää kuhunkin ryhmään. Kun valmistamme välipalat päiväkodilla päivittäin todellisen paikalla olevan lapsimäärän mukaan, varmistamme että välipaloista ei synny hävikkiä. Hävikin seuranta helpottaa myös ruokatilausten tekoa, kun jo tilausvaiheessa otamme huomioon ennusteet ja mietimme, onko edellisen kerran samasta ruoasta syntynyt hävikkiä. Samalla pohdimme tietysti myös sitä, miksi hävikkiä on syntynyt – onko lapsia ollut ilmoitettua pienempi määrä, eikö maku ole ollut miellyttävä jne.

Haluaisinkin jakaa muutaman idean, miten lasten kanssa on helppo vähentää lautashävikkiä arjessa. Osaa olemme käyttäneet päiväkodissa pitkään ja osaa harjoittelemme parhaillaan.

1. Kerro tarjolla olevasta ruoasta

Lapselle on hyvä kertoa etukäteen, mitä ruokaa on tarjolla ja mitä raaka-aineita ruoka sisältää. Tällöin lapsi saa itse olla osallisena päättämässä, kuinka paljon ruokaa haluaa. Kerronnassa voi käyttää apuna lautasmallia sekä kuvia, joissa on eri raaka-aineita.

2. ”Otatko maistiaisen? Vähän vai paljon?”

Lapselta tulisi kysyä ikätason mukaan, kuinka paljon hän itse kokee haluavansa ruokaa. Tällöin lapsi pääsee itse osalliseksi päättämään omasta nälästään. On tietysti tärkeää, että myös kasvattajat tuntevat lapsen sekä kuuntelevat ja keskustelevat heidän kanssaan nälästä ja annoskoosta. Joku saattaa aina haluta paljon salaattia, jättäen sen kuitenkin syömättä. Tällaisissa tilanteissa aikuisen on hyvä jutella lapsen kanssa. Lapselle voi tarjota aluksi maistiaista ja ehdottaa, että hän saa lisää, jos tykkää ruoasta.

Kuvat ovat hyvä keino havainnollistaa annoskokoja lapselle. Kuvien avulla lapsi pystyy hahmottamaan ja halutessaan näyttämään, minkä kokoisen annoksen kullakin kertaa haluaa. Tarjolla voi olla myös eri kokoiset kauhat sekä maistiaisannokselle, vähän pienemmälle että isolle nälälle. Näin lapsi oppii myös itse annostelemaan ja tunnistamaan nälkäänsä. Ryhmän kasvattajilla tulisi olla sama ajatus annoskoosta sekä luotto siihen, että lapsi tunnistaa omaa nälkäänsä. Onhan meillä aikuisillakin välillä todella kova nälkä ja joskus hyvinkin pieni.

3. Tunne kasvattajana vastuusi hävikin vähentämisestä

Lautashävikin vähentäminen lähtee aikuisista. Lapsille ruokailutilanteet ovat oppimiskokemuksia. Positiivinen puhe ruokailutilanteissa tuo rohkeutta myös lapsille maistaa eri makuja. Joskus tulee väistämättä vastaan tilanteita, kun lapsi ei osaakaan arvioida omaa näläntunnetta ja se on täysin sallittua. Lasta ei tule missään tilanteessa syyllistää hävikin syntymisestä.

4. Seuraa lautashävikkiä lasten kanssa

Lautashävikin seuranta lasten kanssa voi olla myös hauskaa! Hävikin syntymistä voi seurata esimerkiksi itse askarrellulla mittarilla, johon voi merkitä viikonpäivät niihin kohtiin, kuinka paljon hävikkiä on tullut kunakin päivänä. ”Hävikkimittarin” avulla saa myös oivaa keskustelua lasten kanssa siitä, miksi hävikkiä on syntynyt yhtenä päivänä vähemmän kuin toisena. Myös punnitseminen on keino mitata päivän hävikkiä. Yhdessä punnitsemisen jälkeen määrää voi havainnollistaa lapselle esimerkiksi kahden kilon jauhosäkillä tai maitopurkeilla. Vastuu kokonaishävikin seurannasta on kuitenkin aina aikuisten vastuulla.

Avoin keskustelu on ruokakasvatuksessa kaiken A ja O! Keskustelua on tärkeää käydä lasten, kasvattajien sekä ruoan tilaajien välillä. Yhdessä on hyvä pohtia, mikä ruoka on suosittua ja mikä maistuu vähemmän. Myös lasten kanssa voi miettiä yhdessä, miten hävikin määrää voisi vähentää. Yhteiset keskustelut ovat monesti hyvin antoisia ja opettavaisia myös meille aikuisille!

Ella Hakalax
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
Touhula TemppuVekara, Pirkkala