Lapsuuden lukukokemukset kantavat kauas 

Lapselle ääneen lukeminen on vuorovaikutustilanne, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Intohimoni kohteena on aina ollut ääneen lukeminen. Kiitos kuulunee isälle, äidille ja mummille, jotka kaikki rakastivat kirjoja ja lukemista, tarinoiden kerrontaa ja kirjoittamista. Samaa ääneen lukemisen perintöä olen jatkanut kolmen jo aikuisen lapseni kohdalla, kun he olivat pieniä – ja vähän isompiakin. Nyt pääsen taas lukemaan rakkaan lapsenlapseni kanssa.   

Varhaiskasvatuksen ammattilaisena minua huolestuttaa tutkimustieto, jonka mukaan vain puolessa Suomen päiväkodeista toteutuu varhaiskasvatussuunnitelman mukainen päivittäinen ääneen lukeminen. (Varhaiskasvatuksen laatu arjessa, Karvi 2020) 

Kirjaa voi käyttää apuna monessa kohdassa päivää: Kirjaa luetaan pottahetkillä, sen kanssa rauhoitutaan päiväunille ja käydään illalla nukkumaan. Kirja auttaa, jos harmi meinaa iskeä tai aika alkaa käydä pitkäksi. Lukuhetkillä ollaan usein lähekkäin, kirjat auttavat lasta rauhoittumaan ja keskittymään. Säännölliset satuhetket jopa parantavat lasten unta. 

Kuvat: Touhula Vähärauma, Pori

Lapselle ääneen lukeminen on aina vuorovaikutustilanne, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä aikuisen ja lapsen välistä suhdetta. Kirjojen lukeminen tukee lapsen kielenkehitystä, kasvattaa sanavarastoa ja auttaa harjoittamaan tunnetaitoja ja empatiaa.  

Kun lapsi ojentaa kirjan, on se melko selvä merkki siitä, että lapsi tahtoo aikuisen lukevan hänelle. Tässä on lapsen osallisuutta tukeva tilanne! 

Ääneen lukeminen ei ole vain hiljaa kuuntelemista vaan se tarkoittaa myös ajatusten vaihtoa, ihmettelyä, yhdessä nauramista sekä turvallisuuden tunnetta. Osallisuuden toteutumisen kannalta on tärkeää, että aikuinen antaa tilaa lapsen kysymyksille, vastaa niihin tai toistaa lapsen kysymyksen tai toteamuksen. Tämä kannustaa keskustelemaan ja ihmettelemään yhdessä.  

Lapsen kannalta kirjojen ääneen lukemisessa toteutuu samalla kertaa useampi tarve: läheisyyden, yhdessä tekemisen, yhdessä koetun ilon ja jännityksen sekä sanojen, kielen ja puheen oppimisen tarve. Lukemisesta on hyötyä myös meille aikuisille, sillä se tuo kokemuksen yhdessäolosta. 

Ollaan siis lähekkäin, luetaan ääneen ja ihmetellään yhdessä. Me varhaiskasvatuksessa olemme paljon vartijana, sillä lapsuuden hyvät lukukokemukset kantavat kauas. 

Iloisia lukuhetkiä! 

Helena Väisänen
Pedagoginen johtaja
Touhula-päiväkodit 

“Lukeminen tekee mielelle samaa kuin liikunta tekee keholle.” 

– Joseph Addison