Laadukasta varhaiskasvatusta tekemässä
Laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta lapsen arkeen ja tulevaisuuteen on tullut useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa kiistatonta näyttöä.
Varhaiskasvatuksen laatuun liittyy tällä hetkellä paljon odotuksia. Mistä varhaiskasvatuksen laatu sitten muodostuu?
Lapsi elää arkeaan vuorovaikutussuhteessa oman perheensä sekä päiväkodin henkilöstön ja lasten kanssa. Arki muodostuu myös suhteessa ympärillä oleviin tiloihin ja välineisiin. Lapsen varhaiskasvatusta tuleekin tarkastella kokonaisuutena.
Koulutettu ja varhaiskasvatukseen sitoutunut henkilöstö, pysyvät vertaissuhteet, lapsen kokemus mahdollisuudestaan vaikuttaa ympäröivän yhteisön toimintaan, toimiva yhteistyö perheiden kanssa sekä tarkoituksenmukaiset ja joustavat tilaratkaisut luovat hyvät puitteet laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Nämä eivät kuitenkaan ole itsestään syntyviä asioita vaan varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan tulee paneutua laadun taustalla oleviin tekijöihin.
Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri ja rakenteet ovat muodostuneet vuosikymmenten saatossa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen tässä ajassa joutuu aika ajoin törmäyskurssille näiden perinteiden kanssa.
Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri ja rakenteet ovat muodostuneet vuosikymmenten saatossa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen tässä ajassa joutuu aika ajoin törmäyskurssille näiden perinteiden kanssa.
Laadun tavoittelemisessa tuleekin lähteä tarkastelemaan koko organisaation tapaa toimia. Laadun mittaamiseen ei riitä pelkästään sisältöä tai rakenteita mittaavat tekijät vaan se vaatii johdonmukaista laatujärjestelmän luomista, joka pitää sisällään kaikki toiminnan osa-alueet sisältäen mm. johtamiskulttuurin, henkilöstöresurssoinnin, ammattitaitoisen henkilöstön, toimivan tilasuunnittelun, hyvän asiakaskokemuksen sekä lapsille merkityksellisen oppimista, kasvua ja hyvinvointia tukevan varhaiskasvatuksen järjestämisen.
Laadun kehittäminen perustuu jatkuvan parantamisen periaatteelle, jossa toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan prosessimaisen toimintamallin mukaisesti. Toiminta ei voi perustua yksipuolisiin mittareihin, tunteisiin tai mielipiteisiin vaan ratkaisujen taustalla tulee olla tietoa ja sitä tulee hyödyntää kaikessa päätöksenteossa. Vain näillä keinoilla organisaatiolla on mahdollisuus vastata nopeasti muuttuviin asiakas- ja viranomaisvaatimuksiin sekä sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin.
Laadukkaan varhaiskasvatuksen keskiössä on lapsen etu. Sen mielessä pitäminen ja kirkastaminen ovat jo askeleita oikeaan suuntaan.