Koulutusvientiä Oulusta maailmalle
Pieni käsi tarttuu omaani ja johdattaa minut istumaan matolle viereensä. Yhteistä kieltä ei ole, mutta katse ja eleet puhuvat puolestaan. Rakennamme yhdessä puupalikoista hurjan korkean tornin ja laskemme sen jälkeen kerrokset yhdessä – hän kiinaksi ja minä englanniksi.
Lopuksi pieni kiepsahtaa kainalooni hetkeksi, saa minulta kutituksen ja sen jälkeen kirmaa muihin puuhiin.
Opettajan ja lasten välinen aidosti läsnä oleva ja lämmin vuorovaikutus on yksi suomalaisen varhaiskasvatuksen kulmakiviä. Siinä ei edes tarvita yhteistä kieltä. Päivälevolle mennessä pieni kiinalaistyttö supattaa minulle asioita kiinaksi ja minä vastaan supattamalla mukavia asioita suomeksi. Pian uni ottaa vallan ja siirryn seuraavan lapsen luokse.
Kuukauden pituinen koulutusmatkani Kiinaan koostui paitsi luennoista, arvioinneista, vanhempainilloista ja hallinnon tapaamisista, myös lämpimistä kohtaamisista niiden tärkeimpien eli lasten kanssa. Enpä olisi 30 vuotta sitten omaa päiväkotia Oulun Höyhtyälle avatessani arvannut, että jonain päivänä vien osaamistani Kiinan suurkaupunkeihin.
Tärkeitä elementtejä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ovat oppiminen leikin kautta, runsas ulkoilu ja fyysisen aktiivisuus sekä lasten osallisuus. Se, että opettaja ei suoraan anna ratkaisua, vaan kannustaa ja auttaa lasta löytämään vastauksen itse. Se, että opettaja ottaa kopin lasten leikeissä nousevista teemoista ja se, että voidaan mennä kaikki yhdessä metsään ja oppia siellä luokkahuoneen sijasta.
Kiinan päiväkotien puitteissa ei ollut moitteen sijaa – kaikki on uutta, puhdasta, väljää ja kaunista. Lapsille löytyy taideateljee, pallomeri, viuluhuone ja kirjastohuone. Pihalta löytyy puumaja, puputarha, lammikko kultakaloineen ja pelikentät eri urheilulajeille.
Se, mitä Kiinassa halutaan Suomelta oppia, on varhaiskasvatuksen pedagoginen sisältö, opettajan rooli ja lapsen yksilöllisen oppimispolun rakentaminen. Kiinalainen yhteiskunta on hyvin kilpailuhenkinen ja jo päiväkodissa vanhemmat haluavat kuulla tarkalleen, mitä taitoja ja tietoja lapsi on päivän aikana oppinut.
Se, mitä Kiinassa halutaan Suomelta oppia, on varhaiskasvatuksen pedagoginen sisältö, opettajan rooli ja lapsen yksilöllisen oppimispolun rakentaminen. Kiinalainen yhteiskunta on hyvin kilpailuhenkinen ja jo päiväkodissa vanhemmat haluavat kuulla tarkalleen, mitä taitoja ja tietoja lapsi on päivän aikana oppinut.
Keväällä takaisin Kiinaan – mutta sitä ennen Melbourneen avaamaan suomalaisella konseptilla toimivaa päiväkotia. On ilo edistää onnellista lapsuutta viemällä suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle – sitä oululaista osaamista.
Sirpa Turves-Mankila
Sirpa on Touhula-päiväkotien perustaja ja varhaiskasvatusjohtaja, joka tällä hetkellä keskittyy Touhulan koulutusvientiin ja kansainvälistymiseen.