Asiakirjatekstistä käytäntöön, sanoista tekoihin

Varhaiskasvatuksen laadusta on puhuttu viimeisen vuoden aikana paljon. Meillä on Suomessa ajantasainen laki ja hyvät kansalliset ja paikalliset asiakirjat laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi. Laadun tulee kuitenkin näkyä tekoina lapsen arjessa. Onkin syytä pohtia, miten asiakirjoihin määritellyt tavoitteet siirtyvät lapsen ja lapsiryhmän toiminnaksi ja miten asetetut tavoitteet tulevat saavutetuiksi.

Asiakirjatekstin tiedetään olevan melko vaikeasti ymmärrettävää ja se sisältää aina monia tulkintoja. Omassa työssäni minun tehtävänäni on tiimini kanssa miettiä, miten Touhula suurena varhaiskasvatuksen palveluntuottajana takaa, että laadukas varhaiskasvatus ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukainen varhaiskasvatus toteutuu 143 päiväkotimme jokaisessa lapsiryhmässä päivittäin.

Toimivat työkalut tasaavat eroja

Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä. Osaavaakaan henkilöstöä ei tule jättää tyhjän päälle, vaan työn tueksi tarvitaan toimivia työkaluja. Pinterest ja Facebook-ryhmä ovat hyviä vertaistuen paikkoja, mutta ne eivät saa olla ainoita ammatillisen kehittymisen foorumeita valmistumisen jälkeen. Varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien vastuulla on, että opettajilla ja hoitajilla on mahdollisuus toteuttaa vasuperusteiden mukaista varhaiskasvatusta työnantajan tarjoamien työkalujen avulla. Näin luodaan yhteistä kulttuuria päiväkotien välille ja taataan lapsille yhdenvertainen toiminta.

Toimivat työkalut rakentuvat yhteistyössä ja muovautuvat käytössä juuri lapsiryhmän ja lapsen tarpeita vastaaviksi. Varhaiskasvatus ei voi olla arpapeliä, jossa ei tunnusteta erilaisen koulutustaustan, työkokemuksen ja elämänkokemuksen tuomia eroja. Näiden tuomat erot eivät ole työntekijän ikään sidottuja vaan ennemminkin asenteisiin, itsensä kehittämiseen ja lapsuuskäsitykseen liittyviä.

Lapsen laadukas varhaiskasvatus ei voi kuitenkaan vaihdella sen mukaan, sattuuko juuri hänen hoitajansa edustamaan lapsuuskäsitystä 1970- vai 2020-luvulta tai onko opettaja paneutunut vasuperusteisiin työnantajan tarjoamissa koulutuksissa vai ei. Toimivat työkalut tasoittavat näitä eroja ja ohjaavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä toteuttamaan varhaiskasvatusta samaan suuntaan.

Yhtenäinen pedagoginen vuosisuunnitelma, Touhula Rytmi

Touhulassa lähdetään tänä syksynä toteuttamaan jo kolmannen kerran Touhula Rytmiä. Touhula Rytmi on kaikkien päiväkotien yhteinen pedagoginen vuosisuunnitelma ja keskeinen pedagogista työtä tukevan työkalu. Touhula Rytmi pohjautuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Rytmissä huomioidaan kaikki oppimisen alueet sekä näkemys laaja-alaisesta osaamisesta niin, että lasten omaehtoinen toiminta, lasten ja kasvattajien yhdessä suunnittelema ja kasvattajien ohjaama toiminta täydentävät toisiaan.

Rytmin työstäminen on viime vuosina lähtenyt siitä, että kaikki vasuperusteiden oppimisen alueiden ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on kirjattu ylös. Näistä on valittu kullekin vuodelle keskeisimmät tavoitteet ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteisiin liittyvät toimintavinkit on kirjattu erilliseen dokumenttiinsa ja niitä voi hyödyntää haluamallaan tavalla. Vuosittaisiksi painopisteiksi on valittu eri arviointimenetelmien kautta ilmenneet kehittämiskohteet. Näin Touhulassa voidaan taata laadukas ja vasuperusteiden mukaisen toiminnantoteutuminen lapsen varhaiskasvatuspolun aikana.

Touhula Rytmi on herättänyt paljon kiinnostusta ja sitä on myös kyseenalaistettu. Kritiikki on kohdistunut Rytmin velvoittavuuteen, vuosikymmenten takaisen ja lasten osallisuuden heikkenemiseen. Kritiikki on ymmärrettävää, jos ei tunne koko työkalupakkia. Rytmin jättää hyvin tilaa lasten aloitteille, lapsiryhmän kiinnostuksen kohteille, henkilöstön erityisosaamisen huomioimiselle ja paikallisen vasun toteuttamiselle. Rytmin rinnalla kulkevat keskeisinä työkaluina ja pedagogisen dokumentoinnin välineinä lapsen vasu, ryhmäsuunnitelma ja Rytmipolku. Näiden työkalujen avulla sukelletaan lapsen maailmaan ja toiminta toteutuu juuri sellaisena kuin lakikin edellyttää: Varhaiskasvatus on lapsen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Elina Weckström
Laatu- ja varhaiskasvatusjohtaja

Elina Weckström on varhaiskasvatuksen opettaja ja kokenut päiväkodin johtaja. Työnsä ohessa hän viimeistelee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon päiväkodin toimintakulttuurista ja lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksessa.